Huono omatunto

Otin tuossa viime kuun lopussa kirppispöydän ja vein sinne kaappeihin kertyneitä vaatteita, leluja sun muuta meille tarpeettomaksi jäänyttä tavaraa. Vein myös ison nipun Vauva- ja Kaksplus -lehtiä, joita olen säästellyt ystävälleni että sitten kun hän alkaa odottaa, niin annan lehdet hänelle luettavaksi. En sitten malttanut niitä enää nurkissani pyöritellä vaan vein lehdet myytäväksi. Osa lehdistä on ollut minulla säästössä ystävääni varten lähes kaksi vuotta. Ja joka kuukausi niitä tulee lisää. Ajattelin, että ehtiihän niitä taas ilmestyä ja säästöön saada ennen kuin seuraavan kerran heillä on mahdollisuus raskauteen.

Silti kuulen vähän huonon omantunnon kilkatusta.. Olenkohan minä jo alkanut luopua toivosta, että he koskaan mitään lasta saavat? Ehkä.

Vahva ihminen

Viikon verran kului, kunnes ystäväni otti minuun yhteyttä sen jälkeen kun olin kertonut hänelle raskaudestani. Tuntui hyvältä, että saatiin puhuttua asia halki ja ymmärrän nyt entistäkin paremmin miltä uutinen hänestä tuntui. Romahduttavalta ja epäreilulta. Mutta samalla hän myös ihan pikkuisen jopa sanoi pystyvänsä iloitsemaan meidän puolesta. Sekin tuntui hyvältä ja uskon, ettei hän olisi sitä sanonut jos ei todella tarkoittaisi. Meidän välit ovat aidot, eikä kummankaan osapuolen tarvitse esittää mitään jos ei tunnu hyvältä.

Arvostan ystäväni avoimuutta valtavasti. Hän on myös vahvimpia ihmisiä joita tunnen. Vaikka lapsettomuus on ollut heille pariskuntana todella iso kriisi, jaksaa hän silti yrittää, uskoa, toivoa ja suunnata katseensa eteenpäin vaikka edessä näkyisi vain mustia pilviä ja sankkaa sumua. En tiedä mistä hän voimansa ammentaa, mutta elämänjano ja tahto onnistua on käsinkosketeltavaa vaikka toisinaan hän itkeä tihrustaa pahaa oloaan. Hän ei pado tunteitaan, muttei myöskään jää pahan mielen vangiksi. Sanotaan, että se mikä ei tapa, se vahvistaa. Alan uskoa siihen kun katson tätä ihmistä.

Mutta vaikka hän on vahva, voi vahvakin joskus taipua ja joutua nöyrtymään tosiasioiden edessä. On aivan mahdollista, etteivät he koskaan saa omaa lasta. Se tuntuu vielä toistaiseksi niin pahalta ajatukselta, ettei hän halua siitä edes puhua.