Käytiin viikonloppuna koko perheen voimin erään mieheni sukulaisen luona juhlissa ja siellä oli osa vieraista minulle entuudestaan tuntemattomia. Meidän piti mieheni kanssa tietysti touhuta lapsemme kanssa ja syötimme ja leikimme hänen kanssaan juhlien lomassa. Moni halusi myös sylitellä lastamme ja kaikki suhtautuivat häneen ja meihin aivan normaalisti.
Tuli sitten erään minulle entuudestaan tuntemattoman, ehkä noin +-40 vuotiaan naisen kanssa puhetta töihin paluusta ja töiden tekemisestä. Kerroin, että minun oli alunperin tarkoitus aloittaa työt alkutalvesta, mutta sitten tulinkin yllättäen kesällä raskaaksi ja töihin meno saa nyt jäädä toistaiseksi. Raskaudestani en sen enempää puhunut. Juteltiin jotain töiden tekemisestä vielä ja ilta sujuikin leppoisasti ja puhuttiin paljon ihan muistakin aiheista.
Kun sitten ajeltiin kotiinpäin, kysyin mieheltäni kuka se nainen oli. Mieheni kertoi naisesta ja tämän miehestä, sekä siitä että he ovat yrittäneet lasta. Ovat ns. toisella kierroksella ja tavanneet vasta muutama vuosi sitten. Silloin alkoi harmittamaan aivan kamalasti! Minulle ei tullut mieleenkään, että tämä ihminen saattaa elää keskellä tahatonta lapsettomuutta ja sitten minä möläytän, että tulin yllättäen raskaaksi. Olisimpa edes jatkanut, että raskaus oli yllätys, KOSKA ensimmäinen sai alkunsa lääkkeiden avulla melkein vuoden yrittämisen jälkeen, enkä uskonut tällaiseen ihmeeseen. Mutta en ajatellut sen häntä kiinnostavan kun ei sentään niin henkilökohtaisia asioita puhuttu. Asia painoi mieltäni koko kotimatkan.
Joskus sitä itsekin yllättyy kuinka paljon tahatonta lapsettomuutta ympärilläni on. Muutaman päivää sitten näin sattumalta työkaveriani ja hän sanoi, että eräs toinen työkaverimme on jo hyvän aikaa yrittänyt lasta ja heillä on ongelmia asian kanssa. "Heilläkin!!!???" oli ensimmäinen ajatukseni. Tekisi mieli ottaa yhteyttä ja kysyä kuulumisia, mutta en kehtaa. Mietin vain miltä oma raskausuutiseni hänestä tuntuu, kun tieto ajanmyötä myös laajemmin työyhteisööni paljastuu? Hän elää vielä siinä uskossa, että olen palaamassa lähiaikoina töihin.
Onkohan vaan minun lähipiiriini tahatonta lapsettomuutta "pesiytynyt" tavallista enemmän, vai onko asia ihan todella jo näin yleinen? Siltikin itse kuulen jatkuvasti kun kerron olevani raskaana, että "hyvä se on tehdä lapset pienellä ikäerolla". Tehdä lapset. Joopajoo. Usein tekisi mieli parahtaa että älkää puhuko tekemisestä, se särähtää korvaani todella pahasti vaikken lapseton olekaan! Näistä kommenteista päätelleen siis joidenkin ihmisten kaveri- ja tuttavapiirissä taas lapsettomuutta ei ole ollenkaan, tai ainakaan he eivät siitä tiedä mitään.
