perjantai 27. heinäkuuta 2012

Motivaatio

Mitä parempi motivaatio, sen varmemmin saa tuloksia. Näin ainakin yleensä homma menee. Jotenkin vaan on alkanut tuntua, ettei lapsettoman ystäväni kohdalla tämä pidä alkuunkaan paikkaansa. Hän on todella ylipainoinen. Ja niin kauan kun me olemme tunteneet, eli noin kymmenen vuotta, hän on ollut jatkuvasti dieetillä. Milloin milläkin. Ja aina hän on syömisiään selitellyt, jos ollaan yhdessä jossain oltu. Varmaan jokainen tuntee tämän ihmistyypin.

Hän on avoimesti kertonut, että lääkärit ovat kehoittaneet laihduttamaan että hoitoja ylipäänsä tehdään ja että ne varmemmin onnistuisivat. Ja kai hän on aina ne muutamat pakolliset kilot saanutkin pois, kun alkionsiirtoja hänelle on tehty. En silti vaan oikein jaksa ymmärtää, miksei hän yritä enempää. Tämä olisi niitä harvoja asioita joille hän oikeasti itse jotain voisi tehdä ja miten voisi itse positiiviseen tulokseen vaikuttaa. Toinen on tupakointi. Hän polttaa joskus, on toisinaan kauankin polttamatta, mutta sitten esimerkiksi pieleen mennyt siirto antaa oikeuden tuprutella. Samalla hän tietää tekevänsä hallaa itselleen ja tuleville hoidoille.

Kun hänen raskautumisensa on täysin lääketieteen varassa, toivoisin hänen tekevän itse kaikkensa jottei ainakaan huonontaisi tilannetta. Lapsettomuudessa luulisi olevan tarpeeksi motivaatiota. Ystävälläni olisi kaksi hyvinkin isoa asiaa muutettavana elämässään, muttei hän saa sen vertaa aikaiseksi. Hän painaa noin 30 kiloa enemmän kuin minä ollessani viimeisillään raskaana ja hän on minua kymmenen senttiä lyhyempi. Painoa siis todellakin ON liikaa.

Tämä asia turhauttaa ja harmittaa minua todella paljon, koska asia on aina läsnä kun tapaamme tai puhumme puhelimessa. Hän sättii itseään ja omaa ulkonäköään. Toisinaan hän on taas niin tosissaan jonkun uuden ruokavalionsa kanssa, että jopa itsekkin uskon, että nyt hän on vihdoin ymmärtänyt että asialle oikeasti kannattaa tehdä jotain. Mutta miten sitten käykään. Me tapaamme ja hän syö ihan sitä samaa mössöä mitä tähänkin asti ja uudet hienot elämäntavat ja suunnitelmat on unohdettu. Olen aina hyvin kannustava kun hän saa jostain kipinän uuteen elämäntapaan ja lähtisin milloin vain hänen kanssaan urheilemaan. Olen myös neuvonut häntä ja antanut vinkkejä kivoista ja terveellisistä herkuista sekä myös ohjeita saliharjoitteluun kun hän on niitä kysynyt. Aina hän on innoissaan, mutta siihen se on joka kerta jäänyt meidän yhteisen taipaleen aikana.

Tiedän, että tämä aihe on monelle arka ja mietin pitkään haluanko kirjoittaa siitä tänne. Tämä on kuitenkin minun blogini, missä käsittelen tunteita lapsettoman ystävän kannalta ja tämä on yksi tunne ja turhauma mikä on ollut aina olemassa. Sen takia halusin siitä myös täällä kertoa. Suututtaa, että ystävältäni puuttuu itsekuria sanoa se viimeinen EI! Vaikka pöytä notkuisi kakkuja ja keksejä, niistä voi kieltäytyä. Ja vaikka mitä tapahtuisi, tupakanpoltto ei asioita parempaan suuntaan muuta. Toivoisin hänellä olevan kanttia sanoa ei ja ajatella sitä yhtä suupalaa tai henkäystä pidemmälle.

Olen miettinyt, että jos lääketiede ei olisi keksinyt syytä heidän lapsettomuuteensa, niin tekisikö ja yrittäisiko hän silloin itse enemmän? Lopettaisi tupakanpolton ihan täysin ja ottaisi lääkäreiden laihdutuskehoitukset tosissaan. Nyt kun lapsettomuuden syy on löytynyt ja siihen on mahdollisesti olemassa ratkaisu lääketieteessä, niin loppuuko siihen oma motivaatio yrittää itse enemmän ja sillä tavoin parantaa omia mahdollisuuksia? Että tehköön joku muu kaiken työn.

6 kommenttia:

  1. saat varmaan joittenki vihat niskaan, mutta mun mielestä kirjotit hyvin ja perustellusti:)

    en oikeen osaa asiaan sanoa mitään.. olisin varmaan yhtä turhautunut ku sinä, jos samassa tilanteessa olisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Cii: Kiitos paljon. Mietin pitkään miten tämän kirjoituksen tänne muotoilen, etten vaan provosoisi turhaan ketään. Ylipaino aiheena on tulenarka ilman siihen liittyvää lapsettomuuttakin. Kiva, että ymmärsit ajatukseni niinkuin ne tarkoitin =)

      Poista
    2. komppaan ciitä.

      Itse poltin tupakkaa vuosia, yritin lopettamista kerta toisensa jälkeen mutta aina retkahdin. Lopettaminen onnistua vasta nyt kun kannustimena on toive raskautumisesta.

      Ylipainoakin on siunaantunut, mutta on kyllä pakko myöntää, että sen tiputtaminen on aika paljon hankalampaa kuin tupakoinnista luopuminen.

      itse ainakin kaipaan eniten positiivista kannustamista asian suhteen, joten vinkkinä ystäväsi kanssa toimimiseen sanoisin, että pyri vaikuttamaan hänen valintohinsa esimerkillä sillä joskus neuvot vain ärsyttävät :)
      mielettömän hienoa, että kannustat ystävääsi!

      Poista
    3. Aihio: Kiitos kommentista ja hyvistä ajatuksista. Olemme tässä paino- ja tupakointi asiassa ystäväni kanssa kuin yö ja päivä. Itse en polta, lopetin aikoinaan kuin salaman iskusta enkä yhtäkään tupakkaa ole sen jälkeen polttanut, vaikka toisinaan mieli on tehnyt ja elämä pyllistänyt minuunkin päin. Liikun myös paljon, useita tunteja viikossa ja olen aina syönyt terveellisesti. Sen puoleen en varmaan esimerkkinä voi enempää olla. Saatan jopa toisinaan olla hänen mielestään se "ärsyttävä himokuntoilija" joka pystyy olemaan kauankin herkuttelematta jos vaan haluaa. Ehkä hän tarvitsisi esimerkikseen enemmän sellaisen henkilön, johon olisi helpompi samaistua..

      Poista
  2. Olen kanssasi yhtä mieltä, mutta ymmärrän myös oravanpyörän ystäväsi käytöksen takana. Sekä huono ruokaa että tupakka tuovat samaa lievitystä kun kielteiset tunteet valtaavat häntä. Ne ovat nopeita tapoja hallita hänen tuskansa, ja seuraamukset eivät ole siinä hetkessä päällimmäiset. Luuletko, että ystäväsi tarttuisi jos tarjoisit kuuntelevan korvan hänelle näissä tilanteissa. Jos olisi sovittu, että hän aina soittaa sinulle ennen kuin menee tupakalle? Jos keskustelu ei tuos itä lievitystä, niin menkööt sitten röökille sen jälkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Gurkan: Kiitos todella hyvästä neuvosta! =) En ole koskaan edes ajatellut että voisin olla ystävälleni "auttava puhelin" tiukan paikan tullen. Harmikseni tähän asti olen kuullut näistä repsahduksista vasta päiviä myöhemmin ja silloin vahinko on jo tapahtunut.

      Poista