perjantai 8. kesäkuuta 2012

Ansaittua onnea

Tapasin eilen ystäväni, joka on aivan viimeisillään raskaana. Hän oli mielettömän onnellisen ja kauniin näköinen valtavan vatsansa kanssa. Hänkin sai odottaa raskaaksituloa useamman vuoden, jonka aikana kärsi järkyttävistä endometrioosikivuista. He kävivät samalla lapsettomuusklinikalla ja olivat saman lääkärin asiakkaita miehensä kanssa, jolla myös minä ja mieheni kävimme. Ja nyt heidän esikoisensa laskettu aika on ensi viikolla. Olen todella onnellinen heidän puolestaan!

Vaikka nykyään raskausuutiset eivät tunnu pahalta kun minulla on oma lapsi, niin voin rehellisesti sanoa, että olen huomattavasti onnellisempi niiden puolesta, joiden tiedän yrittäneen pitkään. En oikein vilpittömästi osaa iloita heidän puolestaan, joilla tärppää muutaman yrityskerran jälkeen luomusti. Jostain syystä mieleeni tulee ajatus, että näinköhän he osaavat arvostaa saamaansa lahjaa kun sen noin helposti saavat? Lapsettomuushoidoissa käyviä ihmisiä pidän automaattisesti hyvinä vanhempina tulevalle lapselleen ja että he jos ketkä osaavat arvostaa sitä mitä on tulossa. Vaikka toivomansa lapsen helposti saanut ei tietenkään lähtökohtaisesti ole sen huonompi vanhempi kuin kukaan muukaan.

Tavallaan tuntuu typerältä, että ihan kuin ensin pitäisi vähän kärsiä että on ansainnut onnen, mutta siltä minusta nyt vain tuntuu. Vähän sama pätee muihinkin asioihin elämässä. Muistan kun yläasteen ja lukion ekan luokan välisenä kesänä tienasin itse mansikoita ja mustikoita keräämällä rahat ensimmäiseen Nokian 3110 kännykkään. Voi että se tuntui hyvältä kun mentiin iskän kanssa sitä ostamaan, koska olin itse nähnyt vaivaa rahojen hankkimiseen. Mansikoita poimiessa selkään oli sattunut ja mustikoita poimiessa itikat syöneet, mutta hittolainen! Olin sitkeä ja tahto omaan kännykkään oli kova. Muistan asian vieläkin, vaikka siitä on lähes 15 vuotta aikaa. Mikään uusi kännykkä ei ole sen jälkeen tuntunut niin ansaitulta, koska ne olen saanut vähemmällä ja helpommalla työllä.

2 kommenttia:

  1. Ystäväsi ovat onnekkaita, että olet heidän elämässään. Ehkä minulkakin on sinun kaltaisesi ystävä, pitäisi vain rohjeta puhumaan. Ajatuksesi lohduttavat, kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kauniista sanoistasi! Tuntuu hyvälle jos ajatukseni tuovat lohtua sinulle.

      Poista